Fin Mix tube

 Veikko Johannes Karu syntyi 8.11.1910 Kajaanissa Jaan ja Katri Karun perheeseen. Hänestä tuli ylioppilas vuonna 1933 ja siitä sitten siirryttiinkin varusmiespalvelukseen. Veikko suoritti myös Ilmavoimien reserviupseerikurssin. Kadettikoulu alkoikin sitten vuonna 1934 ja siellä Veikko oli vuoteen 1936 asti. Kadetti koulun jälkeen hän suoritti ilmavoimine ohjaaja- ja tähystäjän tutkinnon vuoteen 36 mahtui myös sotilasradiosähköttäjän tutkinto. tästä alkoi sitten sotilas ura ensiksi lentolaivueen nuorempana upseerina vuoteen 1938 asti. Kun talvisota käynnistyi marraskuussa 1939 oli Karu arvoltaan Luutnantti ja hän toimi Lentorykmentti 2:n komentajan adjutanttina. Ensi lento talvisodassa oli mahdollsita tammikuussa 1940, kun Karu siirrettiin lentävään henkilökuntaan. Ensi voittoa ei tarvinnut odottaa kauaa, kun 17. tammikuuta hän tiputtaa fokkerillaan vihollisen SB-2-pommikoneen. Talvisodan lopun hän viettää lentolaivue 28:ssa, jonka varusteisiin kuuluu moranet. Välirauhan ajan Veikko...

 Panssarijunia oli käytetty euroopasssa jo aikaisemmin ja punaiset saivat panssarijunansa panssaroimalla junat   Venäjältä saatujen ohjeiden mukaan. Punaisset kokosivat junia valmiiksi helsingin ja viipusrin pajoilla Kaikkiaan he saivat valmiiksi 6 junaa tosin viimeisintä  ei tiettävästi keretty viedä edes rintamalle. lisäksi Venäjältä tuli 3 junaa. Fredsinbergin konepajan rakentamissa junissa oli veturi panssaroitu pysty teräslevyillä siten että tärkeät kohdat veturista ja miehistö jäivät laatikon sisään.  levyjen paksuus on ollut mahdollisesti 10-15mm. vaunut syntyivät kun avolava vaunut saivat teräs laatikkonsa ympärilleen. aukkoja jäi tietysti kulkemista ja ampumista varten. aseina niissä oli laivatykkejä ja konekivääreitä. laiva tykit olivat junien molemmissa päissä. VÄlillä myös teräs saatettiin korvata hirsillä ja vaunun lavalta saattoi löytyä kenttätykkikin. Venäjältä tulleissa junissa oli sitten säntillisempää rakentamista ja ne olivat sellaisia kuin ku...

 Suomen sisällisodan naissotilaat olivat käytössä punaisella toisin kuin valkoisilla joilla oli vain yksittäisiä naisia ketkä kantoivat asetta. Kaikkiaan on kerrottu yli 2500 naisen tarttuneen aseeseen punaisten puolella ja nuorimmat näistä olivat vasta kolmetoista vuotiaita. luku toki vaihtelee mitä missäkin kerrotaan, mutta jokaisessa kerrottiin vähintäään 2000 naisen osallistuneen punaisten naiskaarteihin.   Valkoisten järjestämiiin oikeudenkäynteihin osallistui kaikkiaan yli 5500 naista, mutta kaikkihan eivät olleet tarttuneet aseisiin. joka tapauksessa yli 4000 naista tuomittiin näissä oikeuden käynneissä. Teloitus tuomion sai noin 270-460 naista lähteissä määrä vaihtelee. 200 heistä ammuttiin lahdessa. Osa teloitetuista ei ollut päässyt vielä edes 15-vuoden ikään. Teloitus tuomioita saattoi tulla sotimisen lisäksi vähimmillään ruuan tekemisestä näin keroti kirjailija Anneli Kanto. osa naisista armahdettiin vielä vuoden 1918 aikana. Sari Närhi on kertonut tutkimukses...

 Viljo Valtteri Suokas syntyi 31.1.1920 Harlussa Rautieläis perheeseen. Viljolla oli kolme sisarta. Hän kävi kansakoulun. Viljon ollessa teini muutti perhe Suojärvelle, jossa viljo liittyi 1937 suojärven suojeluskuntaan. Viljo oli Valtion rautateiden asemiehenä suvilahdessa.  Talvisota syttyi Marraskuussa 1939 ja Viljo liittyi vapaaehtoisena suojeluskuntalaisena vartiointitehtäviin Suojärvelle, josta tuli siirto kiväärimiemieheksi JR 34  ja siellä kun huomattiin Viljon kyvyt toimia tulikin sitten siirto Sissiosasto 12, jonka mukana hän liikkui Kollaan, Lavajärven, Saarijärven alueilla. Vuonna -40 Viljo Suoritti asepalveluksensa Välirauhan aikana. Viljo oli Rautateille asemiehenä tällä kertaa asemapaikkana oli Joensuu. Vuonna 1941 Suokas oli myös mukana tiedustelu tehtävällä talvisodassa menetetyillä alueilla käsittäen Lahnajärven, Kuolismaan ja Ägläjärven. Kotiin paluu meni täpäräksi, kun ryhmän saapuessa kotimaahan alkoikin jatkosota jo seuraavana päivänä. Jatkosodassa v...