Tekstit

Veikko Karu

 Veikko Johannes Karu syntyi 8.11.1910 Kajaanissa Jaan ja Katri Karun perheeseen. Hänestä tuli ylioppilas vuonna 1933 ja siitä sitten siirryttiinkin varusmiespalvelukseen. Veikko suoritti myös Ilmavoimien reserviupseerikurssin. Kadettikoulu alkoikin sitten vuonna 1934 ja siellä Veikko oli vuoteen 1936 asti. Kadetti koulun jälkeen hän suoritti ilmavoimine ohjaaja- ja tähystäjän tutkinnon vuoteen 36 mahtui myös sotilasradiosähköttäjän tutkinto. tästä alkoi sitten sotilas ura ensiksi lentolaivueen nuorempana upseerina vuoteen 1938 asti. Kun talvisota käynnistyi marraskuussa 1939 oli Karu arvoltaan Luutnantti ja hän toimi Lentorykmentti 2:n komentajan adjutanttina. Ensi lento talvisodassa oli mahdollsita tammikuussa 1940, kun Karu siirrettiin lentävään henkilökuntaan. Ensi voittoa ei tarvinnut odottaa kauaa, kun 17. tammikuuta hän tiputtaa fokkerillaan vihollisen SB-2-pommikoneen. Talvisodan lopun hän viettää lentolaivue 28:ssa, jonka varusteisiin kuuluu moranet. Välirauhan ajan Veikko...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Punaisten panssarijunat

 Panssarijunia oli käytetty euroopasssa jo aikaisemmin ja punaiset saivat panssarijunansa panssaroimalla junat   Venäjältä saatujen ohjeiden mukaan. Punaisset kokosivat junia valmiiksi helsingin ja viipusrin pajoilla Kaikkiaan he saivat valmiiksi 6 junaa tosin viimeisintä  ei tiettävästi keretty viedä edes rintamalle. lisäksi Venäjältä tuli 3 junaa. Fredsinbergin konepajan rakentamissa junissa oli veturi panssaroitu pysty teräslevyillä siten että tärkeät kohdat veturista ja miehistö jäivät laatikon sisään.  levyjen paksuus on ollut mahdollisesti 10-15mm. vaunut syntyivät kun avolava vaunut saivat teräs laatikkonsa ympärilleen. aukkoja jäi tietysti kulkemista ja ampumista varten. aseina niissä oli laivatykkejä ja konekivääreitä. laiva tykit olivat junien molemmissa päissä. VÄlillä myös teräs saatettiin korvata hirsillä ja vaunun lavalta saattoi löytyä kenttätykkikin. Venäjältä tulleissa junissa oli sitten säntillisempää rakentamista ja ne olivat sellaisia kuin ku...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Naiskarrti 1918

 Suomen sisällisodan naissotilaat olivat käytössä punaisella toisin kuin valkoisilla joilla oli vain yksittäisiä naisia ketkä kantoivat asetta. Kaikkiaan on kerrottu yli 2500 naisen tarttuneen aseeseen punaisten puolella ja nuorimmat näistä olivat vasta kolmetoista vuotiaita. luku toki vaihtelee mitä missäkin kerrotaan, mutta jokaisessa kerrottiin vähintäään 2000 naisen osallistuneen punaisten naiskaarteihin.   Valkoisten järjestämiiin oikeudenkäynteihin osallistui kaikkiaan yli 5500 naista, mutta kaikkihan eivät olleet tarttuneet aseisiin. joka tapauksessa yli 4000 naista tuomittiin näissä oikeuden käynneissä. Teloitus tuomion sai noin 270-460 naista lähteissä määrä vaihtelee. 200 heistä ammuttiin lahdessa. Osa teloitetuista ei ollut päässyt vielä edes 15-vuoden ikään. Teloitus tuomioita saattoi tulla sotimisen lisäksi vähimmillään ruuan tekemisestä näin keroti kirjailija Anneli Kanto. osa naisista armahdettiin vielä vuoden 1918 aikana. Sari Närhi on kertonut tutkimukses...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Viljo Suokas

 Viljo Valtteri Suokas syntyi 31.1.1920 Harlussa Rautieläis perheeseen. Viljolla oli kolme sisarta. Hän kävi kansakoulun. Viljon ollessa teini muutti perhe Suojärvelle, jossa viljo liittyi 1937 suojärven suojeluskuntaan. Viljo oli Valtion rautateiden asemiehenä suvilahdessa.  Talvisota syttyi Marraskuussa 1939 ja Viljo liittyi vapaaehtoisena suojeluskuntalaisena vartiointitehtäviin Suojärvelle, josta tuli siirto kiväärimiemieheksi JR 34  ja siellä kun huomattiin Viljon kyvyt toimia tulikin sitten siirto Sissiosasto 12, jonka mukana hän liikkui Kollaan, Lavajärven, Saarijärven alueilla. Vuonna -40 Viljo Suoritti asepalveluksensa Välirauhan aikana. Viljo oli Rautateille asemiehenä tällä kertaa asemapaikkana oli Joensuu. Vuonna 1941 Suokas oli myös mukana tiedustelu tehtävällä talvisodassa menetetyillä alueilla käsittäen Lahnajärven, Kuolismaan ja Ägläjärven. Kotiin paluu meni täpäräksi, kun ryhmän saapuessa kotimaahan alkoikin jatkosota jo seuraavana päivänä. Jatkosodassa v...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Antero Svensson

 Antero Svensson syntyi Raisioon Hintsan kartanoon Johan Alfred ja Alma Sofian perheeseen 30.11-1892. Vuonna 1912 Antero pääsi pois Turun Suomalaisesta klassillisesta lyseosta. Tästä matka jatkui Helsingin yliopiston filosofisen tiedekunnan historiallis-kielitieteelliselle osastolle, jossa menikin sitten vuoteen -15 asti.  Tämän jälkeen Antero toimi Turussa värväämässä miehiä jääkäri  koulutukseen saksaan, jonne myös hänen tiensä vei marraskuussa 1915. Hän oli ensin jääkäripataljoona 27:n 3. komppaniassa, mutta sai sittemmin siirron ratsuväkeen. Antero osallistui 1. maailman sotaan saksan riveissä misse- ja aa-joella sekä riianlahdella. 25.2.1918 Luutnantti Svensson saapui Vaasaan suomeen valkoisten riveihin taistelemaan. suomessahan oli tuolloin sisällissota käynnissä. Hän oli joukkueenjohtajana Uudenmaan rakuunarykmentin 3:ssa eskadroonassa, mutta maaliskuussa tulee siirto eskadroonan päälliköksi. Sisällissodan aikana Svensson teki uhkarohkeita tiedustelu retkiä viholli...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Arvid Janhunen

 Arvid Janhunen syntyi 8.5.1900 Porvoon maalaiskunnassa Aksel ja Agda Janhusen perheeseen. vuonna 1916 perhe muutti helsinkiin, jossa Arvid teki erilaisia hanttihommia, pirtun trokausta unohtamatta. Vuosi muutosta ja vasemmistolaisuus vie Arvidin mukanaan. Maaliskuussa 1918 Arvid löytää itsensä Sisällisodasta kiväärimehenä itsensä Punaisten puolelta keskeltä Tampereen taisteluita. Motiivina liittyä sotaan Arvid oli kertonut olleensa yllytyshullu sekä silmissä kiiltäneen mahdollisen palkan. Elokuussa hän saa tuomion valtionpetoksesta, kakuksi tulee 3 vuotta kuritus huonetta. Arvidin isän ja työnantajan vetoomus tuottaa tulosta ja Arvid rangaistus muutetaan ehdolliseksi vankeudeksi. Niinpä hän vapautuu vielä samaisen kuukauden sisällä. Tosin hampaat jäivät vankileirille keripukin seurauksena. Asepalvelukseen Arvid ei päässyt, koska häntä pidettiin epäluotettava, mutta hän opiskeli itsensä vaatturiksi ja heti 30-luvun alussa hän muuttaa Rovaniemelle harjoittamaan vaatturin ammattia. H...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Eugen Wist

  Tervetuloa uuden videon pariin. Tänään aiheena Kaukopartiomies Eugen Wist , kenen eräästä tekosestaan on tehty myös elokuva. Seuraatko videoitani, mutta et ole tilannut vielä kanavaani? Siinä tapauksessa pyytäisin tukemaan kanavaani tilaamalla sen. Tilaaminen on ilmaista. Mikäli olet kiinnostunut kirjallisuudesta ja äänikirjoista pyytäisin tutustumaan viesti kentässä olevaan tarjoukseen. Mutta nyt itse videon pariin.     Eugen Konrad Wist syntyi 20.9.1920 Uuskirkolle, joka oli tuolloin suomalainen kylä karjalassa. Hänellä ei ehkä ollut ne ihan perinteisimmät juuret suomalaiselle, sillä hänen isänsä Herman oli pietarinsaksalainen hopeasepän tehtaan omistaja. Herman tehdas oli alun perin P ietarissa , mutta suomen itsenäistyessä siirsi hän yrityksensä Suomeen Uuskirkolle Kaipialan kylään. Eugenen äiti oli sitten ukrainalainen, joka puhui alkujaan vain venäjää ja saksaa. Tosin myöhemmin hän taittoi myös Suomen kieltä.   Nuoruudessaan Eugen kävi kansakoulun sekä Amma...
Lähetä kommentti
Lue lisää