Viljo Suokas

 Viljo Valtteri Suokas syntyi 31.1.1920 Harlussa Rautieläis perheeseen. Viljolla oli kolme sisarta. Hän kävi kansakoulun. Viljon ollessa teini muutti perhe Suojärvelle, jossa viljo liittyi 1937 suojärven suojeluskuntaan. Viljo oli Valtion rautateiden asemiehenä suvilahdessa. 

Talvisota syttyi Marraskuussa 1939 ja Viljo liittyi vapaaehtoisena suojeluskuntalaisena vartiointitehtäviin Suojärvelle, josta tuli siirto kiväärimiemieheksi JR 34  ja siellä kun huomattiin Viljon kyvyt toimia tulikin sitten siirto Sissiosasto 12, jonka mukana hän liikkui Kollaan, Lavajärven, Saarijärven alueilla.

Vuonna -40 Viljo Suoritti asepalveluksensa Välirauhan aikana. Viljo oli Rautateille asemiehenä tällä kertaa asemapaikkana oli Joensuu. Vuonna 1941 Suokas oli myös mukana tiedustelu tehtävällä talvisodassa menetetyillä alueilla käsittäen Lahnajärven, Kuolismaan ja Ägläjärven. Kotiin paluu meni täpäräksi, kun ryhmän saapuessa kotimaahan alkoikin jatkosota jo seuraavana päivänä.

Jatkosodassa vuonna -41 vääpeliksi ylennetty Suokas oli mukana erinäisillä partioretkillä vihollis linjojen takana. Hän oli heinäkuussä ollut mukana Lahnajärven pohjois-puolella tiedustelemassa sotilastukikohtia suistaen samalla reissulla näätäjoen kuppeella sotilasjunan. 

Elokuussa Suokas oli kapteeni kuismasen partiossa mukana. tällä reissulla hän kunnostautui erityisesti autojen ja puhelin kaapeleiden tuhoamisessa.

Syyskuussa Suokkaalla oli johdettavanaan 21- miehinen partio Säämäjärvi- Äänislinna välillä. Partio katkoi useita puhelinjoja ja sitten vielä tielllä vastaan tullut 5 henkinen vihollispartiokin koitti loppunsa sekä perässä tullut vihollisen kuorma-auto 7 henkisine miehistöineen. Kuorma-auton perässä tuli henkilöauto, josta suokas partioineen lopetti 3 vihollisen sodan eli viholliselle tuli menetyksiä everstin, prikaatin komissaarin ja kuljettajan verran. Suomalaiset saivat myös haltuunsa autossa olleet viholliset paperit.  

Marraskuussa 1941 Suokas haavottui käsivarteensa saadusta luodista Karhunmäessä.

Samaisena Vuonna Ylipäällikkö Mannerheim Nimitti suokkaan Mannerheimin ristin ritariksi. Perusteluina olivat Suokkaan rohkeus ja neuvokkuus.

4.10.1943 Vänrikiksi ylennetyn Suokkaan elämä päättyy hänen ollessaan 11:ta kertaa partioretkellä, Muurmannin radan läheisyydessä. Aamull partio panosti radan Lintujärven suunnilla ja tämän jälkeen suunnaksi otettiin Seken lentokentän huitteilla ollut vihollisen huoltokeskus, josta oli tarkoitus ottaa murkinaa kotimatkalle, jota oli noin 50 km:ä.  

Sisälle rakennukseen lensi käsikäranaatti, jonka perään suokas hyppäsi sisään tulittaen konepistoolillaan. Uunin takaa kömpi eloonjäänyt haavoittunut vihollinen esiin ja ampui suokasta palleaan.

Partion jäsenet kyhäsivät paarit seipäistä ja telttakankaasta, joilla lähtivät johtajaansa kantamaan. Suokas ei tahtonut pysyä tajuissaan ja kun hän viimeisen kerran tuli tajuihinsa sanoi hän, "Pojat minä en jaksa. Ottakaa lakki päästänne ja lukekaa minulle Isä meidän.

Ruokouksen jälkeen suokkaalle annettiin vähän vettä ja Sotasankarimme siirtyi seuraavaan ulottuvuuteen. Vihollisen takaa-ajajat olivat kannoilla ja Suokkaan ruumis kätkettiin juurakkoon, jonka ympärys miinoitettiin.

Suokkaan ruumista ei löydetty ja hänet on siunattu kentälle jääneenä suojärvellä.

http://www.mannerheim-ristinritarit.fi/ritarit?xmid=155

https://sotaveteraanit.fi/pojat-mina-en-enaa-jaksa-lukekaa-minulle-isa-meidan-100-vuotta-viljo-suokkaan-miestensa-kasivarsille-kuolleen-mannerheim-ristin-ritarin-nro-44-syntymasta/

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008508343.html

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005025980.html

https://sotaveteraanit.fi/pojat-mina-en-enaa-jaksa-lukekaa-minulle-isa-meidan-100-vuotta-viljo-suokkaan-miestensa-kasivarsille-kuolleen-mannerheim-ristin-ritarin-nro-44-syntymasta/