Kylmä-Kalle

 

Tervetuloa uuden videon pariin. Tällä videolla käydään läpi Kylmä-Kallen eli Kaarlo Heiskasen elämää. Seuraatko videoitani? mutta et ole tilannut kanavaani, siinä tapauksessa pyytäisin tilamaan kanavani. tilaaminen on ilmaista ja arvostaisin sitä suuresti. kiitos jo etukäteen. Mainittakoon samalla, että jos tai mielellään kun saan 2000 tilaaja on vuorossa jonkun sortin paljastus video tubettamisestani. Suosittelen myös historiasta tai ihan vaan kirjallisuudesta kiinnostuneita miettimään BookBeatin tilaamista. Itse kuuntelen päivittäin Bookbeatin äänikirjoja ja nyttenkin on menossa kirja nimeltä Airiston murha. Yllä olevan tai teksti kentässä olevan linkin kautta pääset kokeilemaan BookBeatia maksutta 30 päivän ajan, jos et ole kokeillut BookBeatia aiemmin. Saat 20 tuntia kuunteluaikaa. Ja etuhan koskee siis vain uusia käyttäjiä. Mutta mennäänpäs sitten itse videon pariin.

 

Kaarlo Aleksanteri Heiskanen syntyi 28. lokakuuta 1894 Savon Pariisissa eli Joroisissa Olof Fredrik ja Maria Heiskasen perheeseen.

Koulunsa Kaarlo suoritti Kuopion suomalaisessa yhteiskoulussa, jonka jälkeen vuonna 1914 meri kutsui miestä. Hänen oli tarkoitus opiskella metsänhoitajaksi, mutta helmikuussa 1915 Kaarlo löytää itsensä Saksan Lockstedtistä, Preussin jääkäripataljoona 27:n pioneerikomppanian riveistä.

Saksassa Kaarlo sai lempinimekseen Kylmä-Kalle ja marraskuussa 1916 hän saa ylennyksen ryhmän varajohtajaksi. Kuten monet muutkin saksassa olleet suomalaiset niin myös Kylmä-Kalle osallistuu 1. maailmansotaan saksan riveissä Misse-joella, Riianlahdella ja Aa-joella. Vuonna 17 hän käy ”pommari kurssin” Polangenissa. Siellä hänelle opetetaan räjäytystekniikkaa, vakoilua ja kaukopartiointia.

11. helmikuuta 1918 tulee ylennys vänrikiksi ja jo 25. helmikuuta Heiskanen palaa Suomeen ja osallistuu sisällissotaan palvellen ensiksi kahdeksannen jääkäripataljoonan joukkueenjohtajana ja huhtikuusta lähtien komppanianpäällikkönä. Kylmä-Kalle tunnettiin rohkeana ja itsepäisenä upseerina. Sota on ohi ja Heiskanen siirtyy pioneeri joukkoihin. 1919 Heiskasesta tehdään luutnantti ja jo seuraavana vuonna kapteeni.

1923 Hän menee naimisiin Kirsti Skogsterin kanssa sekä valmistuu ylioppilaaksi. Pari saa neljä lasta.

Vuonna 1924 Heiskanen aloittaa opintonsa Suomen sotakorkeakoulussa ja on samalla ensimmäisiä oppilaita Yleisen osaston kurssilla. Vuonna 1925 hänen kauluslaattansa muuttuvat osoittamaan sotilasarvoa majuri. hän palveli lyhyen ajan yleisesikunnan koulutustoimiston päällikkönä sekä Savon prikaatin kolmannen pataljoonan komentajana.

Vuonna 1928 Heiskanen saa ylennyksen everstiluutnantiksi ja aloittaa yleisesikunnan teknillisen tarkastajan apulaisena. 1933 tulee määräys siirtyä Karjalankannakselle polkupyöräpataljoona 1:n komentajaksi. 1938 Heiskanen saa Tampereen rykmentin komentoonsa sekä ylennyksen everstiksi.

Lokakuussa 1939 Suomessa alkavat ylimääräiset harjoitukset. Heiskanen saa komentoonsa jalkaväkirykmentti 7:n.

30.12.1939 Neuvostoliitto aloittaa talvisodan ilman sodan julistusta.

Heiskasen rykmentti on sijoitettu Summan lohkolla. Joulukuun 17.-21. vihollisen hyökkäykset tyssäsivät Heiskasen rykmenttiin, mutta 11.2 lohko lopulta murtui.

Suomalaiset joukot vetäytyivät väliaseman kautta taka-asemaan, joka sijaisti Viipurista Vuokselle kulkevalle linjalle, jossa ankarat taistelut kestivät sodan loppuun saakka.

13. maaliskuuta 1940 alkaa rauha.

Talvisodan jälkeen Heiskanen siirtyy 13. divisioonan kautta Keski-Suomen sotilasläänin komentajaksi. Sotilasläänistä tuli jatkosodassa Värtsilän suunnalle 11. divisioona, jonka komentajana Heiskanen aloittaa vuonna 1941.

25.6.1941 Suomi ajautuu jatkosotaan Neuvostoliittoa vastaan, tosin tällä kertaa saksa on kaverina.

10.helmikuuta Heiskasen 11. divisioona hyökkää Laatokan ja Aunuksen Karjalassa. Divisioonan iskujoukkona toimii Tuntematon sotilas- elokuvassa oleva jalkaväkirykmentti 8, jota johtaa eversti Pietari Autti

Divisioona oli mukana Petroskoin valtauksessa. Tästä hyvästä Heiskanen nimitetään 7. lokakuuta Mannerheim-ristin ritariksi.

Armeijakunnan komentaja Kenraalimajuri Woldemar Hägglund oli hyvät perusteet esittää Mannerheim-ristiä Heiskaselle.

Osa perusteluista kuului seuraavasti. Sitaatti auki.

“Tehtyään käännöksen itään Heiskanen taitavasti operoiden murskasi Säämäjärvi - Sotjärven kannaksella vihollisen vahvasti kenttävarustetun puolustuslinjan, jonka jälkeen hän etelään kääntyen valtasi yllättäen Prääsän”, sitaatti kiinni.

Seuraava perustelu. Sitaatti auki.

“Petroskoin valtaukseen johtaneissa operaatioissa toimi eversti Heiskasen johtama divisioona päätien suunnassa jatkuvasti tienaukaisijana. Divisioona onnistui katkaisemaan rautatien ja maantiet Petroskoin pohjoispuolella, mitä tiukimmasta vastarinnasta huolimatta.” Sitaatti kiinni.

Ja vielä yksi perustelu. Sitaatti auki.

“Eversti Heiskanen on aina toiminut armeijakunnan painopistesuunnassa olevien joukkojen johtajana menestyksellisesti, suhteellisin pienin tappioin sekä suurin tuloksin” sitaatti kiinni.

12. Lokakuuta pidetään Petroskoi valtausparaati, toki kaupungin nimi oli muutettu jo Äänislinnaksi.

Paraatia johtaa jääkärin marssin tahdissa eversti Heiskanen.

vuonna 42 Heiskasen kauluslaattaan asetellaan yksi leijona eli kenraalimajurin arvo on saavutettu. Hän johta divisioonaa Aunuksen kannaksella asemasodan aikana. Kesäkuussa 1944 Heiskasen divisioona kuuluu kenraalimajuri Antero Svenssonin viidenteen armeijakuntaan Aunuksen ryhmässä, jonka komentajaksi määrätään Paavo Talvela. Armeijakunta on asemissa Itä-Syvärille.

16. kesäkuuta Puna-armeija suurhyökkäyksen vuoksi Mannerheim määrää Iskevän Kiilan, millä nimellä Heiskasen joukot tunnettiin Syväriltä siirtymään Karjalankannakselle. Tilanne näytti kauttaaltaan pahalta ja se paheni entisestään koko ajan ja 20. kesäkuuta Viipuri menetetään.

Ja vihollinen aloittaakin suurhyökkäyksen Syvärillä jo seuraavana päivänä.

24.6 Iskevä Kiila saapuu Karjalankannakselle ja taistelee kenraali Taavetti Laatikaisen neljännen armeijakunnan alaisena VKT-linjalla Viipurin pohjoispuolella loppu kuukauden.

 

kolme päivää saapumisensa jälkeen Heiskasen joukot ovat mukana saartamassa puna-armeijan divisioonia pussiin. Harmi vain, ettei voimat riittäneet pussin sulkemiseen

Kesäkuun lopun taisteluiden kovuudesta kuvaa sekin, että jalkaväkirykmentti 50 menettää vuorokauden aikana viitisen sataa miestä.

Lopulta armeijakunta vetäytyy kovia taisteluja käyden Ihantalanjärven tasalle, josta matka jatkuu heinäkuussa U-linjalle Pitkänrannan ja Loimolan välille asti, jossa sitten käydään kovia ja ankaria taisteluita parisen viikkoa, mutta suomen miehet eivät anna periksi.

Iskevä kiila on kulunut lähes loppuun ja se alistetaan kenraalimajuri Svenssonin viidennelle armeijakunnalle sekä siirretään etulinjasta reserviin.

Vihollisen enin hyökkäys kiima laantuu ja alkaa asemasota. Jatkosota päättyy 19. syyskuuta 1944.

Iskevällä kiilalla on seuraava tehtävät taistella Lapin sodassa ja he etenivät Torniosta Muonion kautta Lätäsenolle.

Kun Heiskasen sodat ovat ohi, siirtyy hän Keski-Suomen sotilasläänin komentajaksi ja vuodet 1945 ja 1946 hän toimiikin pääesikunnan komentopäällikkönä.

Kuten monet muut upseerit niin myös Kylmä-Kalle joutuu syytteeseen asekätkennästä, mutta saa kuitenkin syyttömän leiman vuonna 1948. vuodesta 1946 vuoteen 49 Hän toimi Kevyen prikaatin päällikkönä, jonka jälkeen seuraavat neljä vuotta menevätkin Turussa sijaitsevan 2. divisioonan komentajan tehtävissä. Vuonna 1951 hänet ylennetään kenraaliluutnantiksi ja kauluslaatan yksinäinen leijona saa kaverin vierelleen.

Vuosi 1953 tuo nimityksen puolustusvoimain komentajaksi sekä ylennyksen kenraaliksi. 28. lokakuuta 1959 hän eroaa sotilas tehtävistään ja jää eläkkeelle.

Kaarlo Heiskanen sairastuu parantumattomaan haimasyöpään ja 6. marraskuuta 1962 Kaarlo tekee oman ratkaisunsa ja lopettaa oman käden kautta maallisen elämänsä. Hänet on haudattu Hämeenlinnaan.

Kaarlo Heiskasen autonkuljettaja Kalle Rautiainen on kertonut Kylmä-Kallen olleen reilumies vaikka hymy ei automaatio hänellä ollutkaan

Lähteitä lukiessani itselleni tuli sellainen olo, että tämä mies oli jäyhä, mutta humoristinen tarvittaessa. Kuten esimerkiksi kun sotien loppuvaiheessa hän oli auttanut armeija palveluksessa ollutta 15-vuotiasta poikaa, joka oli heilauttanut lakkiaan Heiskaselle, joka oli sitten todennut ”ei noin saa tehdä, jos paikalle sattuisi joku suurherra saattaisi hän suuttua.”

Tässä tämänkertainen video. Kiitoksia kun katsoit videon. Jos et ole vielä painanut tykkäys nappia olisi nyt hyvä aika se tehdä. Se on moro.

lähteet:

http://brantberg.fi/Sotakenraalit%20-%20Kaarlo%20Heiskanen.htm

http://www.mannerheim-ristinritarit.fi/ritarit?xmid=23

https://www.arkistot.info/jr50/kaarlo_heiskanen.php